Patvinsuon kansallispuistossa

by Teija Salomaa / pictures Teija Salomaa   

Tällä reissulla patikoimme Patvinsuon kansallispuistossa, Lieksassa.

Hola,

Toukokuussa 2022 retkeilimme Patvinsuon kansallispuistossa. Kiersimme Mäntypolun, joka on 4.5 km pitkä rengasreitti. Retkipäivänä ilma oli selkeä, kolea, keväinen, sellainen kiva ilma retkeillä. 

Reitille lähdimme Suomun luontotuvalta, Suomuntie 54, Lieksa. Mäntypolun lähtöpiste sijaitsi Suomun luontotuvan pihapiirissä. Luontotupana toimii vanha metsävartija tilan navetta. Luontotuvalla nautimme virvokkeita ja tutustuimme tilan menneisyyteen. 

Luontotuvan pihapiirissä vallitsi syrjäinen ilmapiiri, ihana ilmapiiri, joka loi paikalle erityisen, rauhallisen tunnelman. Tapasimme pihamaalla talon väkeä ja vaihdoimme kuulumisia ja saimme mukavaa informaatiota kansallispuiston luonnosta ja kuluvan kevään kulusta. Tuona keväänä, kevät oli ns. myöhässä ja tämän vuoksi sulamisvesiä oli ympäristössä vielä paikka paikoin paljon, joten kumisaappaat olisivat olleet poluilla ehkä tarpeelliset. 

Mäntypolku johdatti meidät mäntymetsän halki Kuikkaniemen kärkeen ja sieltä Kaunisniemenkankaalle ja tämän jälkeen takaisin lähtöpisteeseen Suomun luontotuvan kaivolle.  Mäntypolun loppupuolella maa oli paikka paikoin hyvin märkää mutta selvisimme kuitenkin vaelluskengillä retkestä kuivin jaloin. Saappaat olisivat olleet loppumatkasta poikaa mutta alkumatkasta mielestäni liikaa. Summa summarum vaelluskenkä valinta osoittautui tälle polulle hyväksi valinnaksi. 

Polku oli helppokulkuinen ja merkitty selkeästi sinisin ympyröin. Reitillä pääsimme nauttimaan kauniista mäntymetsästä, tutkimaan metsäpalojälkiä, ihailemaan kaatuneita kelopuita ja Kuikkaniemen hienoa hiekkarantaa ja tietenkin bongailemaan niitä karhuja. 

Patvinsuon kansallispuistossa Suomen Itäisessä kolkassa oli erityistä kulkea, puistossa oli omanlainen kaukana kaikesta tunnelma ja maastot olivat kovasti kohdillaan. Tuolla metsässä kulkiessa tunsi olevansa kaukana kaikesta, korvessa, suurpetojen valtakunnassa. Karhuja me metsässä kulkiessa bongailtiin ja tiukua (kilikelloa) kilistelin, niin että emme karhua säikäyttäisi, yllättäisi. Lopputulemalla, että karhu söisi meidät. 

Patvinsuon tunnuseläin on karhu

Patvinsuon kerrotaan olevan karhujen koti, vaikka ihminen ei usein pääse karhua siellä näkemään.  Karhua eivät ihmiset kiinnosta, sillä karhu tietää, että ihmisistä seuraa vain riesaa. Karhu pyrkii parhaansa mukaan väistämään kulkijat ja tyytyy tarkkailemaan retkeilijöitä kauempaa. Yleensä karhu näkee, kuulee ja aistii retkeilijän jo matkojen päästä ja menee matkoihinsa, jos ei tule syystä tai toisesta yllätetyksi. 

Honka
Petäjä
Aihki
Kelo

Mäntypolulla oli silmäänpistäviä kauniita kelopuita, osa niistä pötkötti maastossa ja osa komisteli pystyssä muiden puiden seurana. Kelo on kuollut vanha mänty, pinnaltaan kauniisti harmaantunut. Ikää kelolla on useita satoja vuosia. Kelo voi seistä metsässä pystyssä kelottuneena satoja vuosia toimien lintujen kotina ja pieneliöiden kotina. Aikanaan kelo rojahtaa maastoon pötköttämään ja toimii maastossa pieneliöiden kotina ja ajan saatossa häviää metsään, metsän ravinnoksi.  

Yleisnimiä isolle vanhalle männylle ovat honka ja petäjä. Aihki on kasvunsa lopettanut elävä mänty ja kelo (yleensä mänty) on kuollut, pystyyn kuivunut, kuoreton harmaa havupuu.  Mänty voi kelottua normaalisti vanhetessaan, mutta syynä voi olla myös puun vioittuminen mm. salama, metsäpalo, kirveen jälki tai jokin muut syy. 

Tukikohtanamme tällä reissulla oli  Bomba Tuulentie 10 75500 Nurmes. Majoituimme päärakennuksen yhteydessä olevassa sivurakennuksessa, lemmikkihuoneessa. Hyvin meitä nukutti Bomban lakanoissa. 

+koiraystävällinen paikka

+ympäristö / ulkoilureitit

+hotellin sisustus: yleisilme, kankaat, pölkyt, valot

+aamupala / pitsat 

+kylpylä ja sen visuaalinen toteutus: saunamaailma ja näkymä Pieliselle ulkoporealtaista 

Bomban ulkoilureitit ja hotellin ympäristö oli koiran kanssa matkustavalle ideaalinen: pääsi metsään ja pääsi rantaan. Maisemat Pielisen rannalla olivat ainutlaatuisen. Hotellin vieressä sijaitseva Bomban talo ja karjalaiskylä henkivät karjalaista rakennusarkkitehtuuria ja kulttuuria ja tätä kaikkea oli kiva tutkia. Pihassa olevaa runonlaulaja, parantaja, loitsutaidon omaavan Ogoi Määräsen patsasta ihailin ja kuvasin moneen eri otteeseen Inarin aamu - ja ilta pissalenkeillä. Bomban ympäristö oli siis hyvin mielenkiintoinen ja rikas. Kiva oli aikaa tuossa ympäristössä viettää - lämmin suositus kohteelle.

Kiitos Bomba tulemme taas - kun aika on! 

Karhuja emme harmiksemme Patvinsuon retkellä nähneet.  Ihailemme uljasta metsänkuningasta ja olisihan karhu sen omassa elinympäristössä ollut hieno nähdä. Ehkä paras kohtaaminen olisi ollut näköhavainto? - auton ikkunasta. Kalevalan, Kuudesviidettä kuvaa karhun syntyä ja runo sopii mainiosti kuvaamaan tämän retken tunnelmaa.

Kalevala - Kuudesviidettä runo 

Väki tuossa noin sanovi, kansa kaunis vieretteli:
"Miss' on otso syntynynnä, rahankarva kasvanunna?
Tokko tuo olilla syntyi, kasvoi saunan karsinassa?

"Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Ei otso olilla synny eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty, mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän, otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä, luona luonnon tyttärien.

"Astui impi ilman äärtä, neiti taivahan napoa,
kävi pilven piirtä myöten, taivahan rajoa myöten
sukassa sinertävässä, kirjavassa kaplukassa,
villavakkanen käessä, karvakoppa kainalossa.
Viskoi villan pään vesille, laski karvan lainehille.
Tuota tuuli tuuitteli, ilma lieto liikutteli,
ve'en henki heilutteli, aalto rannalle ajeli,
rannalle salon simaisen, nenähän metisen niemen.

"Mielikki, metsän emäntä, Tapiolan tarkka vaimo,
koppoi kuontalon vesiltä, villat hienot lainehilta.
"Siitä liitti liukkahasti, kapaloitsi kaunihisti
vaahterisehen vasuhun, kaunoisehen kätkyehen.
Nostatti kapalonuorat, vitjat kultaiset kuletti
oksalle olovimmalle, lehvälle leve'immälle.

"Tuuitteli tuttuansa, liekutteli lempeänsä
alla kuusen kukkalatvan, alla penseän petäjän.
Siinä otsosen sukesi, jalokarvan kasvatteli
vieressä metisen viian, simaisen salon sisässä.

"Kasvoi otso kaunihiksi, yleni ylen ehoksi:
lyhyt jalka, lysmä polvi, tasakärsä talleroinen,
pää levyt, nenä nykerä, karva kaunis röyhetyinen.
Ei ollut vielä hampahia eikä kynsiä kyhätty.

"Mielikki, metsän emäntä, itse tuon sanoiksi virkki:
'Kyheäisin kynnet tuolle, kanssa hampahat hakisin,
kun tuo ei vioille saisi, painuisi pahoille töille.'

"Niin otso valansa vannoi polvilla metsän emännän,
eessä julkisen Jumalan, alla kasvon kaikkivallan,
ei tehäksensä pahoa, ruveta rumille töille.

"Mielikki, metsän emäntä, Tapiolan tarkka vaimo,
läksi hammasta hakuhun, kynsiä kyselemähän
pihlajilta piuke'ilta, katajilta karke'ilta,
jukaisilta juurikoilta, kesunkannoilta kovilta:
eipä sieltä kynttä saanut eikä hammasta tavannut.

"Honka kasvoi kankahalla, kuusi kummulla yleni,
hongassa hopeaoksa, kultaoksa kuusosessa:
ne kapo käsin tavoitti, niistä kynsiä kyhäsi,
niitä liitti leukaluuhun, ikenihin istutteli.

"Siitä laski lallokkinsa, ulos lempensä lähetti;
pani suota soutamahan, viitoa vitaisemahan,
ahoviertä astumahan, kangasta kapuamahan.
Käski käyä kaunihisti, soreasti sorkutella,
elellä ajat iloiset, kulutella kuulut päivät
suon selillä, maan navoilla, kisakangasten perillä,
käyä kengättä kesällä, sykysyllä syylingittä;
asua ajat pahemmat, talvikylmät kyhmästellä
tuomisen tuvan sisässä, havulinnan liepehellä,
kengällä korean kuusen, katajikon kainalossa,
alla viien villavaipan, alla kaapuan kaheksan.

Elias Lönrot 1849

Kalevala

Kalevalan runot Wikiaineisto

Tällä erää matkassa mukana oli lancashire heeler Kauhia Kartano Inari 12 v. Kansallispuistoretken jälkeen ajelimme halki korpimaan ja auton ikkunasta edelleen karhuja bongailtiin. Vähän väliä autossa huudahdeltiin: "karhu, ei se olikin juurakko" ja matka jatkui kohti tukikohtaa Bombaa. Perille päästyä Bomban palveluista nautittiin, pehmeästä sängystä, hyvästä ruuasta ja Kylpylä Spa Bomban saunamaailmasta ja ulkoporealtaiden upeista maisemista Pieliselle. 

Rentouttavia kansallispuisto retkiä!

Relaxing national park trips!

lisää kohteesta:
Patvinsuon kansallispuistossa - Luontoon.fi

lisää kohteen reittimahdollisuuksista:
Patvinsuon reitit - Luontoon.fi

lisää kansallispuistoista:
Retkipaikka - Suomen kansallispuistot
Kansallispuistot - Upeinta Suomea